Kuten jo toissapäiväisessä kommentissani ilmoitin, olemme tehneet sopimuksen Saigon Phu Quoc Resortin kanssa ja aloitame täällä työt joulukuun alussa eroottisina tanssijoina. Finlandian Skunks tanssiryhmä ei tule jättämään ketään kylmäksi, sen takaan. Tarvitsisimme ryhmäämme viidennen esiintyjän. Jarna olisi mieluisin. Hänellähän alkaa rytmi viedä jo kolmen kaljan jälkeen ja sitä jatkuu unen tuloon asti. Jarnan kädet ja jalat heiluvat samaan tahtiin koko illan oli musiikin rytmi sitten mikä tahansa ja vaikkei musiikkia olisi ollenkaan. Toinen sopiva ryhmäämme olisi Harry. Harryn notkea olemus toisi oivan lisämausteen esityksiimme. Encorena kun Harry vetäisi joka ilta Wind Of Changen takaan ettei yksikään silmäkulma jäisi kostumatta. Samalla voisi järjestää yleisökilpailun osuuko yksikään nuotti kohdalleen. Kokemuksesta sanoisin, että Pikku Nikolai ja Veljeni Kauko saattaisivat olla taas vähän liian notkeassa kunnossa esityksiimme.

Yllättäen Kieku-järjestelmä toimii täällä Vietnamissa hiukkasen paremmin kuin työpaikallamme. Anoimme kaikki neljä neljän kuukauden palkatonta virkavapaata joulukuun alusta maaliskuun loppuun toisen toimen (eroottinen tanssija) hoitoon. Työnantajamme linjan mukaisesti minä sain neljä vuotta palkatonta, Mats neljä kuukautta palkallista ja Ribo 3 päivää palkallista virkavapaata. Mixulla tuo aika menee kurssipäivinä ja luonnollisesti ulkomaan päivärahoilla. Aina yhtä selkeää ja tasapuolista meidän firmassa.

Olemme nyt treenanneet tiukasti muuveja hotellin altaalla. Muuten alkaa mennä jo homma YMCA:n tahtiin melko hyvin synkassa, mutta Mats tulee tässäkin koko ajan liian aikaisin. Kyllä me saadaan homma hiottua mielikuvaharjoitteilla kuntoon ennen joulukuun alkua. Minulla on keinoni saada Mats tulemaan ajallaan, en niitä tässä kuitenkaan paljasta. Kun me täällä teemme näitä mielikuvaharjoitteita, niin vastaavasti Te arvon lukijat voitte tehdä niitä tätä lukiessanne. Ajatelkaa meidät pikku bikineissämme liikuttelemaan lanteitamme samaan tahtiin altaan reunalla. Varatkaa oksennuspusseja lähettyville ennen harjoituksen alkua.

Sen verran uskallan tässä vaiheessa 1,5 tunnin setistä paljastaa, että tullaan Van Halenin Jumpilla sisään. Siten tulee Welcome To The Jungle, Paradise City ja Hells Bells. Noin puolivälissä Mats vetää soolona Monosen Unton Satumaan muistellen Ruotsin vuosiaan. Ribon soolo on Urheiluhullu ja Mixulla luonnollisesti Juodaan Viinaa. Kuvitelkaapa näitä tanssiesityksinä! Minä poika sooloilen Fiilaten Ja Höyläten. Treeneissä yleisö on ollut aika villinä jo tässä vaiheessa. Tietysti settimme sisältää ruotsalaisille poikapereille omistetun YMCA:n. Loppua kohti esityksemme vaan kiihtyy. Tulee Sultans Of Swingiä, Paranoidia ja Stairway To Heaveniä. Siihen kun vielä loppuun saisi Harryn oman encoren, niin maailman menestys olisi taattu.

Tämän kaltaisille show-jutuille on täällä Phu Quocissa tilausta. Iltaelämä on vielä aika kuollutta. Tosin tällä porukalla ei paljon iltaelämää saatikka yöelämää ei juuri tarvitakaan. Veljet alkavat haukottelemaan jo puoli kymmeneltä ja räväkintä mitä ollaan iltakymmenen jälkeen tehty on että pelattiin kerran Unoa kahdensadan sijaan viiteensataan!!! Minä kun otan tuossa iltapäivisin aina päikkärit niin minulla olisi virtaa pyöriä kaupungilla vähän pidempäänkin, mutta pari veljeä ei voi keskeyttää kaljan imemistä päiväunien takia ja ovat sitten illalla aivan puhuksissa. Yksi veli taas treenaa minun päikkäreiden ajan. Voi näitä veljiä.

Thai-hieronnan vannoutuneena fanina olen ottanut pari kertaa vietnamilaisen hieronnan. Suosittelen. Thaimaassa hierojat käyttävät omaa kroppaansa hieronnassa apuna. Täällä lyödään välillä kuumia ja välillä jäisiä pyyhkeitä päälle. Thaimaassa ollaan patjalla, täällä ihan oikealla hierontapöydällä. Lisa-niminen hierontatäti kysyi haluanko itseni hierottavan hellästi vai kovasti. Asetuin mahalleni hierontapöydälle ja sanoin: "Take me roughly!" Ja hän otti. Jossain vaiheessa tunsin hänen tanssivan ripaskaa selkäni päällä. Sitten tuli taas erilämpöisiä pyyhkeitä ja sama raju setti jatkui. Oikeasti tuollainen reilun tunnin setti tekee hyvää. Mixu otti hieronnan rannalla, mutta mie en noista rantahieronnoista ole oikein Intian kokemusten jälkeen innostunut. Mats ja Ribo ovat niin pidättyväisiä etteivät he ole hierontoihin uskaltautuneet. Luultavasti veljillä on ennakkoluuloja, he luulevat että hieronta on jotain eroottista. No ei ole. Olisihan miullakin saattanut 35 vuotta sitten jotain tapahtua kun hieroja työstää reiden sisäpintaa, mutta nyt ei tapahdu. Kun ei tapahdu oikein muulloinkaan.

Minä olen siinä suhteessa vanhoillinen, etten pidä sosiaalisesta mediasta. On kyselty miksei minusta juuri kuvia ole netissä. Aiheesta on Jenni Vartiaisella biisikin. En halua että "Koko maailma mua katselee kuvaruudun valoista, yksinäisten taloista." tai että "Joku Ilpo/Irmeli mua katselee ja itseään koskettelee". Tai no ehkä joku Jenni on hiukan vetovoimaisempi kuin meikäläinen, mutta onhan niitä kaikenlaisia pervoja. Jotkut pitävät jopa Maisa Torppaa seksikkäänä.

Ravintola-/baarikulttuurikin on mennyt ihan pilalle. Ennen vanhaan poikamiesaikoina mentiin baarin, tilattiin juomat, alettiin seurustelemaan kavereiden kanssa, puhuttiin paskaa, luotiin katseita naapuripöytiin, saatiin katsekontakteja, lipaistiin kielellä muutaman kerran omia kulmakarvoja ja loppu olikin sitten Herran hallussa. Nykyään mennään baariin, ensiksi kysytään wifin salasana, sitten tilataan juomat, päivitetään Facebookiin missä ollaan (ketä oikeesti kiinnostaa), laitetaan pari kuvaa, odotellaan peukutusta, ollaan tosi ärsyyntyneitä kun tarjoilija tuo juomat häiriten hyvää sometusta, ei siis sormetusta. Ei puhuta muulle pöytäseurueelle mitään, ei nähdä naapuripöydän Irinaa ja ollaan orgasmin partaalla kun saadaan peukkua joltain 20 vuoden takaiselta inttikaverilta, joka osoittautui myöhemmin myös hinttikaveriksi. Some on syvältä, peukutus on perseestä ja Facebook syvältä perseestä.