Piti muuttaa fonttia kun tuo Comic Sans oli karhuvuorelaisille liian vaikeaa luettavaa. Tyylilajia en muuta ennen kuin tulee ensimmäinen kunnianloukkaussyyte.

Tätä kirjoitettaessa kello on Hongkongin aikaa 5:45. Takana on ruhtinaalliset kolmen tunnin yöunet klo 23:sta klo 2:en. Minulla kun on näitä poikkeavaisuuksia ja outoja ilmentyminä. Periaatteessa ihmisen pitäisi tänne Kaukoitään matkattuaan nukkua pitkään, mutta minulla pari ekaa yötä menee aina näin kohtalaisen aikaisilla herätyksillä.

Siis asiaan... Tulimme siis junalla lentoasemalle. On muuten kätevä systeemi kun nykyään pääsee Tikkurilassa junaa vaihtamalla tosi sujuvasti suoraan kentälle. Tietysti siinä on se, että pitää muistaa jäädä Tikkurilassa junasta pois. Me kokeneet sankarimatkaajat päätimme lähteä käymään ravintolavaunussa tovin sen jälkeen kun Lahti oli ohitettu. Veljet luonnollisesti ottivat olutta, minä lonkeroa. Istuimme juomat saatuamme pöytään ja kajareista kajahti: "Hetken kuluttua Tikkurila ja sama ruotsiksi." Totesin, että pitäisköhän meidän jäädä pois ja särmäisin lonkeron pohjattomaan kitaani. Veljillä vaati sen normaalit 10-20 sekuntia ennen kuin he hiffasivat missä mennään. Mats ehti ottaa tuopposestaan vain hörpyn. Tuli muuten kaljalle litrahintaa. Myöhemmin Mats totesi, että kyllä se hinta tasaantuu matkamme edetessä. Ryntäsimme läpi parin vaunuosaston, joissa oli käytävät täynnä muita Tikkurilassa pois jääviä. Pari mummoa taisi siinä hötäkässä jäädä pahasti jyrän alle. Ehdimme kuin ehdimmekin ottaa kimpsumme ja kampsumme sekä hypätä pois junasta. 10 sekuntia vielä ravintolavaunussa pidempään pähkäillessämme emme olisi ehtineet. Kentälle siirryimme sujuvasti lähijunalla. Perillä kentällä pojat taas saivat olutta jolla oli sitä litrahintaa.

Lentomme Hongkongiin operoitiin näillä Finskin uusilla Airbus 350:llä. Olin saanut järkättyä meille paikat takariviin. Minusta kun on niin mukavaa kun ei kukaan läähätä niskaan. Mats saattaa olla asiasta eri mieltä. Ihan kiva kone oli, muttei mitenkään erikoinen. Luonnollisesti veljet ottivat taas yleisönsä. Edessämme istui kolmen (murteesta päätellen turkulaisen) naisen seurue. Jo ennen koneen nousua saimme heiltä paheksuvia katseita, kun Mats neuvoi Mixua työntämään sen molon oikeaan reikään. Kysymys oli USB-liittimestä. Minä ja turkulaiset ymmärsimme molon tarkoittavan jotain ihan muuta. Kohta Matsin tarjotessa kovaan ääneen namiaan ymmärsimme jo turkulaisten kanssa, että kyseessä saattaa olla ihan mitä vaan. Tällä kertaa se oli salmiakkikarkkia. En tiedä, enkä haluakaan tietää, mitä Mats ja Jaana olivat tehneet ennen lähtöämme, mutta Matsilla oli jääneet hormonit hyrräämään. Hän näki voimakasta erotiikkaa mm. minun puhallettavassa niskatyynyssäni. Ja siitäkös Mixu innostui tutkimaan omaa tyynyään ja tekemään kovaan ääneen havaintoja. Voi niitä turkulaisten katseita. Meillä oli tulossa pitkä lentomatka ja näille naisille erityisen pitkä. Yritän saada Matsin hormoonitason tasaantumaan matkan aikana. Hornikoon sitten palattuaan kotiin Jaanan viereen.

Akun Antaumusmatkat käyttää silloin tällöin alihankkijoita. Niiden valintaa tulee jatkossa panostaa nykyistä enemmän. Olin nimittäin valtuuttanut Matsin toimimaan Hongkongin osuuden matkanjohtaja ja järjestelijänä. Mats oli varannut lentokenttähotelllin kivenheiton päästä kentältä. Kukaan kentällä ei tiennyt minne päin sitä kiveä piti heittää. Harhailimme laukkujemme kanssa reilut puolituntia päämäärättömästi kunnes joku taksikuski kertoi ettei hotelliimme kävellen pääse. Meidän piti mennä taksijonoon. Takseja oli kolmessa jonossa; punaisia noin 200 kpl, vihreitä noin 20 ja sinisiä yksi, joka sekin lähti. Matkanjohtajamme ohjasi meidät hetken taksijonotoimihenkilön kanssa keskusteltuaan siihen sinisten jonoon, jossa oli ihmisiä eniten ja takseja 0. Siinä sitten jonotettiin... Lopulta vaihdoimme punaisten taksien jonoon ja olimme 5 minuutin päästä hotellilla. Hotelli on hieno Marriot. Sisäänkirjautumisen jälkeen olin kypsä lähtemään huoneeseen suihkuun, mutta veljet halusivat ottaa Marriotin loungessa pivat. Hieno homma, minä kun aina olen halunnut olutta Marriotin loungessa. Perkele. No neljä olutta tilattiin, paikallista Hong Kong beeriä. Sitten tuli tarjoilija ja kaatoi yhden pullollisen päälleni. Vähän toisenlaisesta suihkusta olin haaveillut. Alta aikayksikön oli 5 naistarjoilijaa pyyhkimässä minua kuivaksi. Jossain toisessa tilanteessa se olisi voinut tuntua kivaltakin. Nyt ei tuntunut. Kuivattelin pihalla auringonpaisteessa vaatteitani odotellessani kun veljet saivat juotua ne kauheat kuransa, jotka todella sopivatkin paremmin kylpemiseen kuin juomiseen. Sitten tuli laskun aika; noin 9 euroa per 0,3 litran olut. Saamastani kylvystä ei veloitettu ylimääräistä. Silti kaljalle tuli ihan kivasti litrahintaa.

Lopulta pääsimme huoneeseen. Kaksi 120 cm leveää parivuodetta ja yhteisellä peitolla. Yes! Luonnollisesti minä ja Mixu samaan sänkyyn, ja Ribo ja Mats vähän ohuempina samaan punkkaan. Illalla kävimme Hongkongin Cityllä syömässä ja haistelemassa ilmaa. Ei oikein kolahtanut. Saattoi johtua väsymyksestä. No, takaisin hotellille ja nukkumaan. Pikkuinsinöörit Mixu ja Mats vielä säätelivät ilmastointia ja valoja kun sammahdin. Muistan pyytäneni heitä jättämään kylppäriin valot. Nukuimme Mixun kanssa 96 -asennossa selät vastakkain vatsojemme ollessa tukevasti tyhjän päällä sängyn ulkopuolella. Heräsin siis kahdelta. Sen verran tuli jostain valon kajoa huoneeseen, että näin naapurisängyn veljien olevan tiukasti lusikka-asennossa Ribo edessä Mats takana. Mihinkäs se Mats Ruotsin opeistaan pääsee. Näky sai minut pahoinvoimaan. Ryntäsin kylppäriin, valoa ei missään, katkaisijaa ei missään. AI nämä saakelin pikkuinsinöörit. Jostain löysin sytkärin, jonka valossa löysin katkaisijan, joka ei toiminut. Ei .....! Sytkärin tulen valossa suorittelin kylppärissä tarvittavat toimenpiteet. Kunnes.... Kaasu loppu. Onkohan kukaan koskaan eksynyt hotellihuoneen vessaan? Minä olen. Lopulta löysin hamuilemalla oven ja sain sen aukikin. Sen jälkeen olen viettänyt loppuyön sängyssä pyörien veljien tuhinaa ja korskuntaa kuunnellen sekä välillä hotellin aulassa istuskellen. Ei ihan kaikkein mukavin yö Hongkongissa, mutta kokemus tämäkin.